En sano, etteikö koko peruskouluaika olisi ollut täysin täyttä katastrofia ja helvettiä.
Oli niitä hyviäkin hetkiä. Ensimmäin ja toinen luokka oli mukavaa aikaa. Kaikki tuli kaikkien kanssa toimeen ja oli kavereita keskenään. Ketään ei ainakaan minun mielestäni silloin hyljeksitty. Kaikki muuttui kolmannella luokalla minun kohdallani, kun isäni sai sairaskohtauksen ja aloin pelkäämään kuolemaa ja kaikkea muuta siihen liittyvää aivan järkyttävästi (josta aikaisemmin olen kertonutkin). Sain kuitenkin paljon kehuja piirtotaidostani. Se oli ainoa vahvuuteni, ainoa jonka lomassa sain näyttää olevani todella hyvä. Silloin tunsin itseni hyväksytyksi, kun luokkalaiseni ihailivat piirroksiani.
Myös silloin joskus, kun otettiin porukkaan mukaan, tunsin oloni hyväksytyksi. Että minut kelpuutettiin mukaan. Niitä hetkiä tosin tuntui olevan aika harvassa verrattuna niihin hylätyksi tulemisen hetkiin. Siitä, etten kelpaa omana itsenäni, etten ole yhtä hyvä tyyppi kuin muut. Että olin ihminen, johon ei kannattanut tutustua ettei itse saastuisi siltä näkymättömältä saasteelta, joka sai toisten selät kääntymään.
Olen myös kiitollinen niistä muutamasta kaverista toisista ikäryhmistä, jotka viettivät aina kuin mahdollista, kanssani aikaa välitunneilla sekä koulun ulkopuolella. Ilman heitä ja perhettäni sekä sukuani, en varmasti olisi jaksanut elää ja yrittää iloita niistä pienistä ilon ja onnen tunteista.
Se on muuten kummaa, miten ne negatiiviset muistot muistaa paljon kirkkaammin, kuin niitä hyviä hetkiä. Ne jäävät negatiivisten kokemuksien ja muistojen varjoon.
Sulla on tosi hyvä blogi! Päädyin tänne sieltä koulukiusaamis -illan chatista, kun linkkasit blogisi :) Musta on hyvä, että tuodaan ilmi sitä, miten paljon kiusaajien tekemiset vaikuttaa kiusatun koko loppuelämään.
VastaaPoistaSen verran haluan kuitenkin kysyä (ja en mitenkään tarkoita tätä pahalla), että oletko varma että nämä kiusaajasi edes ymmärtävät olleensa kiusaajia? Luin tämän blogin yhdeltä istumalta läpi, tosin silmät väsymyksestä sirrissä, eikä minun mielestäni tässä ole kyse mistään niin hmm... vakavasta? Toki enhän minä voi päättää, että mikä on oikea tapa kokea nämä kohtaamasi asiat, mutta jos omalle kohdalleni tätä mallailen, niin ehkä en vain olisi osannut ottaa kaikkea niin henkilökohtaisesti.. tai ottaa itseeni kaikesta. en tiedä. (Musta tuntuu, että en edes halua puhtaaksilukea tätä mun tajunnanvirtaa ja toivon, etten anna itsestäni nyt mitenkään liian tylyä kuvaa. :/)
Minä sain vaan sellaisen kuvan, että kirjoitat tytöstä, jolla on _todella_ huono itsetunto, ja joka on vääntämällä vääntänyt kaiken muiden sanoman jotenkin liittymään itseensä, ja vielä negatiivisessa mielessä. Toki lapset osaavat olla todella julmia ja vielä onnistuvat tekemään sen kaiken ns. leikillään ja piilossa.
Moikka! Kiitos kommentistasi!
PoistaOn hyvä kyseenalaistaa. Sillä näiden parin ihmisen kanssa juteltuani, ainakaan toinen ei ymmärtänyt aina kiusaavansa minua vaan naljaili niin kuin muillekin. Ehkä se johtuu siitä, että olin todella herkkä, mutta kyllä minulle osoitettiin toisinaan selkeästi se, että olin muiden mielestä ällöttävä ja epähaluttu porukkaan.
Ihmiset kokevat asiat eri tavalla, enkä edes ole saanut kaikkea varmaan kirjoitettua ylös niin, kuin nuo asiat muistan.
Syrjintä on mielestäni aika vahva merkki kiusaamiesta. Lapsilla ja nuorilla on tarve kuulua johonkin. Ja jos he eivät saa sitä tunnetta (toisin sanoen, jos heitä syrjitään), he kokevat itsensä ulkopuolisiksi.
Myönnän, että minulla on todella huono itsetunto, mutta se romutettiin aikoinaan kolmannella luokalla, kun kiusaaminen oli pahimmillaan. Tämän jälkeen oli vaikea uskoa, että minulle oltaisiin leikillä vitsailtu, vaan että se olisi ollut sitä kiusaamista. Sitä, että minut haluttiin vain lytätä ja pitää sylkykuppina.
Koulukiusaamis-illassahan käsiteltiin myös juuri tätä kiusaamisen ja kaverillisen kiusoittelun häilyvää rajaa. Se todellakin on häilyvä sillä jos toinen ei uskaltaudu sanomaan, että tuo vitsi tai kohtelu tuntui pahalta, niin toinen ei voi tietää tehneensä jotain väärin. Itse en uskaltanut koskaan sanoa mitään vastaan. Olin vain hiljaa ja yritin hymyillä, vaikka sisälläni velloi kurja tunne.
Ja nämäkin tekstit, joita kirjoitan, ihmiset varmasti tulkitsevat omalla tapaa. Ulkopuolisen silmin, joka ei ole elänyt samoissa ympyröissä kuin minä ja luokkalaiseni, eivät välttämättä saa aivan täyttä ymmärrystä näistä tilanteista.
Hei!
VastaaPoistaTiedän, miltä tuntuu olla koulukiusattu.. Oma kiusaamiseni alkoi jo toisella luokalla ja jatkui 9 lk loppuun asti.. Näkymättömiä arpia löytyy paljon.. Itseluottamus on ollut pohjalla. Luottamus muihin ihmisiin on aika heikoissa kantimissa. Tuttujen kanssa oon puhelias, mut vieraiden kans must tulee hiljanen..
Kaikkea on tullut koettua.. On vedetty hiuksista, piilotettu kengät, sanottu että mä pilasin aina meen luokan luokkakuvan, laitettu ampiainen lenkkariin, haukuttu laihaks ja anorektikoks, potkittu jalkoihin, kampattu, vedetty rappuset alas. Uhkailtu et, saan turpaani, jos kerron kiusaamisesta kenellekää. Liikuntatunneilla valittiin joukkueeseen aina viimeisenä..
Toivottavasti ymmärrät, miksen halua laittaa nimeäni.
En halua laittaa nimeäni
Ikävää kuulla, että sinuakin on kiusattu. :( Aivan varmasti on jäänyt traumoja tuosta. Ymmärrän täysin, että et halua nimellä julkaista kommenttia. Minusta on hienoa, että pystyy puhumaan kiusaamisesta, olipa se sitten omalla nimellä tai anonyymina. Toivon sulle kaikkea hyvää! Olet selviytyjä! <3
PoistaIkävää kuulla, että sinuakin on kiusattu. :( Aivan varmasti on jäänyt traumoja tuosta. Ymmärrän täysin, että et halua nimellä julkaista kommenttia. Minusta on hienoa, että pystyy puhumaan kiusaamisesta, olipa se sitten omalla nimellä tai anonyymina. Toivon sulle kaikkea hyvää! Olet selviytyjä! <3
PoistaSuuri kiitos toivotuksista.. Traumoja on jäänyt.. Voi olla, ettei niistä koskaan pääse eroon.. Olen erittäin pahoillani siitä, mitä sinä olet joutunut kokemaan.. Olet selviytyjä.. :)
PoistaOlis kiva vaihtaa ajatuksia, kun sinullakin samanlaisia kokemuksia.. Olisiko sinulla vaikka sähköpostia? Niin voisin kertoa vähän tarkemmin noista kokemuksista, jos sinua kiinnostaa..
PoistaToki! Ajatusten vaihto kuulostaa hyvältä. :) Minulle voi lähettää spostia osoitteeseen: saija.ketola(a)gmail.com
PoistaToki! Ajatusten vaihto kuulostaa hyvältä. :) Minulle voi lähettää spostia osoitteeseen: saija.ketola(a)gmail.com
Poista