sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Painajaiset

Vielä näinäkin päivinä näen painajaisia peruskouluajoista, joista on jo yli 15 vuotta. Paikkana on joko yläaste tai ala-aste. Niissä painajaisissa olen se pieni tyttö tai sitten sen ikäinen mitä nyt olen.

Yleensä niissä unissa, joissa olen nykyhetken ikäinen, se uni liittyy jotenkin siihen, että on pitänyt mennä kertaamaan joko yläasteelle tai ala-asteelle joitain luokkia. Luokat ovat täysin samat kuin silloin ennenkin. Ja aina se on yhtä ahdistavaa.

Silloin, kun unessa olen se pieni tyttö, ne unet saattavat olla yhtä raadollisia kuin mitä se koululaisena silloin oli. Todella harvoin uskallan edes unessa laittaa kampoihin ja tyydyn vain osaani. Ehkä pari kertaa olen tehnyt vastarinnan väkivaltaisesti, jossa olen kuitenkin epäonnistunut.

Muutenkin unet, joissa paikka ja ympäristö on yläaste tai ala-aste, ovat todella ahdistavia. Ja niitä unia tulee suhteellisen usein. Aamusta tosin sitä on helpottunut, kun herää tuosta painajaisesta, mutta silti olo on ahdistunut, kun ne asiat taas palautuvat taas mieleeni. Ne piinaavat muistot, joita olen yrittänyt haudata ja käsitellä, että pääsisin elämässäni eteenpäin ja voisin unohtaa ne. Tosiasia on vain se, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Välillä tuntuu, että olen ne saanut käsiteltyä, mutta unet kertovat toista. Alitajunta puskee ikäviä muistoja esille tuon tuosta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti