Itsekin osallistuin omalla kuvallani Facebookissa tähän kampanjaan.
Mielestäni tämän kampanjan idea on loistava, sillä rumat sanat, joita on saanut kuulla, korvataan sanoilla jotka edustavat niitä omia hyviä puolia.
Näistä ilkeistä ja kamalista sanoista, joita #kutsumua-kampanjaan osallistuneet ihmiset ovat listanneet, tuli mieleeni eräs tapahtuma ala-asteelta.
Olen todennäköisesti sen kertonut täällä aiemmin kokemuksissani, mutta koska aihe sivuaa mielestäni hyvin tätä, voisin kertoa sen uudestaan.
Olin muistaakseni neljännellä luokalla. Oli äidinkielen tunti ja jokaiselle jaettiin tyhjät paperiarkit. Ideana oli kirjoittaa paperiin oma nimi ja kierrättää paperia järjestelmällisesti koko luokan läpi, kunnes paperi tuli taas oman nenän eteen. Paperiin piti kirjoittaa jokaisesta oppilastoverista jokin positiivinen adjektiivi.
Minua toisaalta pelotti, mutta olin myös utelias. Ehkä saisin kuulla, mitä muut oikeasti ajattelisivat minusta. Ehkä ne voisivat olla mukavia sanoja, joita kukaan ei vain kehtaisi minulle sanoa.
Vaan turha toivehan se oli. Kun sain paperin eteeni, pidättelin itkua. Ehkä muutama neutraali luokkalaiseni oli laittanut positiivisen sanan; hyvä piirtämään, ihan kiva.
Loput olivatkin kamalaa kuraa; ällöttävä, ruma, hyi, ja sitä rataa.
Kun valtaosa sanoista oli negatiivisia, suorastaan haukkumista, ne pari positiivista sanaa eivät paljoa mieltä piristäneet. Kaikki muut olivat innoissaan saamastaan mukavista ja kivoista sanoista luokkatovereiltaan. Itse olin kirjoittainut jokaisesta jotakin hyvää. Oli raastavaa nähdä, miten iloisia muut olivat tästä adjektiivi-leikistä.
Jokaisen tuli jopa vielä vuorollaan lukea muutama sana omasta paperistaan. Kun tuli oma vuoroni ja opettaja kysyi minulta, lukisinko seuraavaksi muutaman sanan omasta paperistani, minä hammasta purren ja itkua pidätellen pudistin vain päätäni. No, opettaja ei edes noteerannut sen kummemmin minua vaan jatkoi kierrosta. Tungin paperin reppuuni, jotta voisin heittää sen kotona roskiin ja yrittää unohtaa. Vaan eipä sitä sellaista unohda helpolla.
Sanatkin voivat satuttaa pirusti. Sanat voivat olla kuin myrkkynuolia, jotka lävistävät rintakehän ja myrkyttävät sydämen.
Lopuksi vielä oma kuvani, jolla osallistuin #kutsumua-kampanjaan:
